Harvinainen aamu

Aamulla oli jo ihan valoisaa, kun Petukka heräsi. Kello oli jo yli seitsemän, vau! Se suostui vielä köllöttelemäänkin jonkun aikaa minun kainalossa, ettei tarvinnut heti nousta. Sitten alkoikin kuulua jo Lilin heräämisen ääniä. Sieltäkin huoneesta heräsi oikein iloinen ja hyväntuulinen poika. :) Molemmat jaksoi herättyään touhuta ja leikiä leegoilla, ilman nälkäkiukkua. Kahdeksan aikaan alettiin aamupalalle, mikä on tooodella harvinaista meillä (Petukka syö usein joskus puoli seitsemän aikaan). Lili on laulellut pitkin aamua, joten kai se aika hyvällä päällä on. Täytyy toivoa, että tuo hyväntuulisuus jatkuisi koko päivän.

Minun hyväntuulisuutta latistaa hieman se, että minun on lähdettävä kahdeltatoista päivystysajalle hammaslääkäriin. Viisaudenhammas on kipuillut perjantaista lähtien, nyt on suunnilleen puoli päätä kipeänä... Hammashoitaja joulukuussa varoittelikin, että koska se hammas ei koskaan sieltä mahdu tulemaan kunnolla ulos, se todennäköisesti tulehtuu jossain vaiheessa. Yyyyh. :( Mulle ei koskaan ole tehty mitään hammaskiven poistoa suurempaa toimenpidettä, kun ei ole ollut ikinä reikiäkään. En oikein tiedä, mitä odottaa. Pelottaa silti.

On minulla kuitenkin aika hyvä fiilis. Eilen oli jotenkin niin kiva päivä, vaikka eihän se menomatka sinne saareen ihan ilman kiukuttelua onnistunut tietenkään. Tuntuu kuitenkin niin hyvältä, kun tuli tehtyä hetken mielijohteesta jotain erilaista, mistä lapsillekin (tai ainakin Lilille) jäi tosi hyvä mieli. Ja kyllähän niistä maisemista tulee hyvä mieli varmaan kenelle tahansa.

 

Tässähän on siis aivan selvästi kaikki hyvän päivän ainekset kasassa!