Pieni pörröinen kaveri

Kävin tosiaan toissapäivänä vähän kävelyllä kameran kanssa pitkästä aikaa. En päässyt edes kovin pitkälle, eli ei sitä kyllä oikein lenkkeilyksi voinut kutsua.. Kävelin pienen metsikön kautta rantaan. Menin kiville istumaan sillan alle. Sain siinä hetken istuttuani pienen kaverin.

Voi miten se oli söpö! Tuli ensin ihan minun viereen, hyvä etten kiljaissut säikähdyksestä, kun en sitä ollut huomannut ollenkaan. Kävi siinä katsastelemassa, ui vähän kauemmas, kiipesi kivelle ja jatkoi taas matkaansa.  Aivan ihana. <3 Tuo pieni sorsan(?)poikanen kyllä piristi minun koko päivän.

Mutta mikä ihmeen taika tuossa vedessä oikein on? Miten se onnistuukin tyynnyttämään mielen aina? Ei tarvitse kuin hetki istua, rauhoittua ja kuunnella veden liplatusta, niin taas näkee asiat selvemmin. Suosittelen kaikille järviterapiaa, kun pään sisällä myllertää.

Kotimatkalla olinkin sitten taas varsinainen luontokuvaaja. ;)

Pää oli jonkun viikon ihan jumissa, myös tämän blogin suhteen. Nyt vähän helpottaa ja ajatus taas luistaa. Tuleva muutto alkaa vähän kutkutella mahanpohjassa. Apua, me muutetaan ihan oikeasti omaan kotiin! Tulee aika kiirettä muuton suhteen, kun pitää saada tavarat paikoilleen, ja saada edes pientä rutiininpoikasta aikaan ennenkuin tulee hoitolapset. Elämme jännittäviä aikoja sitten kuukauden päästä!

Metsä

Laiskotus

Aika hiljaista on blogin suhteen ollut viime aikoina. Tai olenhan minä tätä päivitellyt, mutta ei minulta kyllä mitään juttua ole oikein irronnut hetkeen. Pakolliset uutiset vaan. Eikä nyt kyllä tilanne ole yhtään sen parempi. Laiskottaa ja väsyttää, päässä ei oikein liiku mitään järkevää ajastusta. Sohvan kutsu on niin voimakas, että kai sitä on pakko sinne rojahtaa silläaikaa, kun Petukka nukkuu ja Lili katselee ohjelmia.

Sori. Kyllä minä joskus vielä koetan tsempata!

Koti

En malta odottaa uutisten kanssa: nyt on nimet paperissa. Meillä on ihan ikioma koti. <3 Minä niin rakastan tuota taloa jo nyt.

It's Britney bitch!

Sori vaan kaikille, jotka tästä ei pidä, mutta kuulkaas, oli vaan ihan pakko jakaa tämä video!

Ja syynä on tietenkin se, että saatiin kaverin kanssa liput Britneyn lokakuun Suomen keikalle. Ihanaa, mahtavaa! Voin sanoa, että olen jo valmiiksi aivan täpinöissäni, en meinaa millään malttaa odottaa syksyä.

Nyt tosiaan tuntuu, että on tapahtunut niin paljon kaikkea kivaa lyhyessä ajassa, että kai tämän onnen täytyy kohta kääntyä laskusuuntaan.

Oikein sellaista kunnon asiaa minulla ei oikein taida olla vieläkään. Käytiin tänään rokotuttamassa Petukka neuvolassa. Oli muuten taas niin mun aamu... Mentiin neuvolaan, kerrankin ajoissa (eli jopa varttia vaille). Oltiin riisuttu, kun muistin, että voi VEEE, kotona jäi ruuat uuniin ja uuni päälle. Eikun muksuille vaatteet päälle, kauhealla vauhdilla kotiin, takas neuvolaan viisi minuuttia myöhässä. Onneksi meidän neuvolatäti on tosi kiva ja ymmärtäväinen. Mutta on tää mun touhu kyllä niin tätä aina välillä.

Omia rientoja

Kävin lauantaina kaverin polttareissa Kuopiossa. Vitsit, miten oli mukavaa! Oli mukavia tyyppejä, kivaa tekemistä (käytiin mm. tanssimassa lattareita) ja aivan ihana ilma. Minä tosin luovutin illanvieton ihan ensimmäisenä, ja lähdin yhdentoista aikaan ajelemaan äitini luokse yöksi. En vaan millään jaksanut lähteä enää baariin muiden kanssa. Täytyy koettaa sitten tsempata kolmen viikon päästä häissä. :)

Meidän pojatkin oli isoja poikia, molemmat olivat yökylässä la-su. Petukka oli mummolassa ja Lili minun kaverin luona touhuamassa saman ikäisen pojan kanssa. Hienosti oli mennyt kyläilyt molemmilla. Vitsit, on ne mun lapset jo kuitenkin aika isoja. :')

Hymyilyttää

Kylläpähän nyt tuli ihan sellainen olo, että JES! Juuri sain puhelun, että sain vakituisen työpaikan perhepäivähoitajana. Ensi viikolla on talosta kauppakirjojen kirjoitus, eli talohommakin etenee mahtavasti. Muuttamaan päästään heinäkuun lopussa. Hymyilyttää. Just nyt on sellainen olo, että pitkästä aikaa tuntuu kaikki asiat sujuvan oikein hyvin.

Laukku

Ompelin taasen. Suuri tarve oli pitkäolkaimiselle laukulle, jonka voin laittaa olan yli jos ollaan vaikka Lilin kanssa pyörälenkillä. Aloin siis eilen tomerasti vääntämään laukkua uudesta kankaasta, ilman kaavoja ja sen kummempia ohjeita. Huh. Selailin netistä sen vähän vinkkejä mitä löysin, ja aloin tuumasta toimeen.

Tämä kassi ei todellakaan kestä lähempää tutkailua, sen verran vinksallaan on kaikki. Mutta näin kaukaa katsottuna tuo nyt näyttää ihan kivalta. :D Nappi vielä puuttuu, ensimmäistä kertaa elämässäni ompelin napinläven (vinksalleen senkin...).

Sisälle ompelin kännykkätaskun ja tuota kuviollista kangasta myös laukun suulle. Vuorikankaana on käytetty vanhaa lakanaa, joka on revennyt jo kauan aikaa sitten. Nyt viimein raaskin sen ottaa lakanakaapista pois ja käyttää järkevämmin. Eihän nuo vanhat kankaat mitään maailman vahvimpia ole, mutta tällä kassilla ei ole tarkoituskaan mitään painavaa kannella.

Että tällainen tällä kertaa. Samasta kankaasta tahdon kyllä tehdä vielä kauppakassiversionkin.

Maanantain piristys

Tänään oli pakko päästä kirppikselle pitkästä aikaa. Vitsit, kylällä oli ihan kesä! Kamalasti ihmisiä ja kamalasti autoja. Ja lämmintä. Ostettavaakin löysin:

Tällä kertaa tuli lähinnä katseltua tuota kangaspuolta sillä silmällä. Sinivalkoisesta kukkapussilakanasta tulee ihan selvästi kesäkassi.

Näistä teen varmaankin sohvatyynynpäällisiä. Ehkä.

Näistäkin tulisi ihania tyynyjä, vaikka makkariin. Saa nähdä, tämä oli aika kookas pöytäliina.

Kylläpä piristi! Näihin ostoksiin muuten meni jonkun verran alle 8e. Ei kaatanut siis onneksi ihan budjettia.

Kassi

Piitkästä aikaa tuli ommeltua. Otin joku aika sitten äitiltäni lainaan vanhan ja erittäin luotettavan ompelukoneen, mutta nyt vasta sain edes pientä inspiraatiota alkaa tehdä mitään. Valmistui ostoskassi, jollaisen olen suunnitellut tekeväni jo kuukausia...

Kaavana on käytetty muovipussia, kankaana vanha löytö. Kangasvalikoima ei ollut kovin hyvä, joten tein tuon siitä, mitä kaapista löytyi eniten. Ihan kiva tuosta tuli, kivan pussukkamainen, kun on tavaraa sisällä.

Pakko esitellä vielä tämä luotettava ystävä, tällaista ei varmasti joka tytöllä olekaan!

Kai tällä ikää alkaa olla lähemmäs 30 vuotta? Kovaääninen se kyllä on, mutta toimii erittäin hyvin. :P

Pieni pala unelmaa

Kyllä tässä pahasti alkaa näyttää siltä, että tämä unelma tulee ihan oikeasti toteutumaan lähiaikoina. Me löydettiin Se Oikea, ja me saadaan ihan ikioma talo! Pian, pian. <3

Kesäkesä

Eilen oli kyllä kerrassaan mahtava ilma! Heti aamusta painuttiin poikasten kanssa pihalle touhuamaan. 2,5 tuntia siellä sitten vierähtikin hyvin helposti, kun oli vaan niin ihanaa.

 "Saanko minä olla ilman varpaita?"

Kesäkengät, kesäjalat.

Kun oltiin aikamme touhuiltu hiekkalaatikolla, alkoi ilmakin olla jo mukavan lämmin. Päätettiin laittaa Petukka rattaisiin, Lili polkupyörän selkään ja lähdettiin käymään rannalla. Jos vaikka varpaita uskaltaisi vähän kastella jo.

Uskalsihan sitä. Ja käsilläkin oli pakko räiskytellä. Petukka kiljui riemusta, tuntui olevan niin iihanan kylmää ja hauskaa puuhaa!

 "Äiti minä ongin!"

Petukka söi "retkellä" kaksi keksiä, Lili keskittyi mieluummin heittelemään hiekkaa veteen ja loiskimaan vettä. Petukka simahti kotimatkalla rattaisiin, naama täynnä hiekkaa ja keksinmuruja, reppana.

Näitä päiviä ehdottomasti hurjan paljon lisää tähän kesään, kiitos!