Miksi tämä aina menee näin? Kun minä eilen heräsin Petukan kanssa joskus kuuden jälkeen, Lili nukkui hyvin tyytyväisenä kahdeksaan asti. Kun tänään Ukko nousi Petukan kanssa ylös aikaisin, niin Lili halusikin herätä jo ennen seitsemää.. Miksi se ei tänäänkin voinut nukkua kahdeksaan asti, että minä olisin saanut pitkästä aikaa nukkua aamulla pitempään? Ja siis Lilihän ei aamulla "hyväksy" Ukon seuraa, vaan kaipaa aina minua (jos siis tietää minun olevan kotona). Rasittavaa, mutta minkäs teet.
Mutta hei, meille on luvassa taas vapaaviikonloppu! Kuukauden päästä mummo/mummot tulee taas meille hoitamaan poikasia, ja me päästään Ukon kanssa vähän huilaamaan. Toivottavasti päästäisiin jonnekin mökille tms. Alkaa kyllä olla jo melkein liian luksusta päästä näinkin usein ihan kahdestaan jonnekin. Pitää kyllä olla todella kiitollinen noista meidän mummoista, on ne ihan parhaita! Minä kyllä ainakin arvostan sitä, että isovanhemmat tahtoo viettää lapsenlasten kanssa aikaa. Toivottavasti minusta itsestäkin tulee vielä jonakin päivänä samanlainen mummo.. :)
Ja siitä puheenollen, me lähdetään tänään Lilin kanssa hakemaan minun äitiä tänne meille. Se on lomalla, joten aikoo viettää meillä muutaman päivän. Lili on jo ihan innoissaan, kun mummo tulee kaveriksi.
Petukalla on muuten viimein joku eroahdistuskausi. Muutamana päivänä olen saanut sitä kyllä pitää sylissä todella paljon, ja välillä tuntuu, ettei isikään kelpaa. Itkee isin sylissä ja ojentelee surusilmin käsiään minuun päin. Huoh. Kyllähän sen tiesi, että tämäkin tulee vielä eteen. Ei tuo kyllä mitenkään paha ole, isi kelpaa kuitenkin syöttämään ja leikittämään ja nukuttamaan ja vaippaa vaihtamaan... Eli kai minä aika helpolla pääsen kuitenkin.
Sellaista tänä aamuna. Toivottavasti tästä tulisi oikein hyvä päivä!
2 kommenttia:
Pojan ja isäpuolen kannattaisi varmaan pitää kahdenkeskisiä hetkiä aina kun mahdollista. Poika oppisi luottamaan ja ihailemaan isäpuolta.
Esim. kirjastoon, autokauppaan ihailemaan autoja, ruokakauppaan, paloa potkimaan tai muuten vaan ulkoilemaan. Ilman sinua ja ilman Petukkaa.
Näin me ollaan koetettukin tehdä, tosin viime aikoina on kyllä jäänyt vähemmälle. Aiemmin nuo kävivät paljonkin kahdestaan ulkona, kesällä potkimassa palloa, eilenkin ruokakaupassa jne. Mutta onhan se huomattu, että ne kahdenkeskiset hetket aina auttaa tuota niiden suhdetta, joten pitäisi tsempata sen suhteen enemmän.
Kiitos palautteesta! :)
Lähetä kommentti