Uhmis

Minä olen luullut, että Lilillä on ollut uhmista jo piiitkän aikaa. Jokin muutos on kuitenkin tullut tässä parin viikon aikana, ja jos tämä ei ole uhmista, niin mitä sitten?! Ihan kamalaa ollut nyt, poika ei tottele mitään, ei tunnu omistavan korvia joilla kuulla kieltoja, karkailee, riehuu, huutaa, raivoaa...

Lili on kyllä tähän asti ollutkin tosi kiltti. Ehkä liiankin kiltti ja arka. Tokihan minä ymmärrän, että niitä rajoja täytyy alkaa testaamaan jne, mutta miten ihmeessä tässä oma pää kestäisi? Välillä päivät tuntuu olevan ihan yhtä taistelua. Jokaisesta pienestäkin pettymyksestä tms. alkaa ihan kauhea huuto. Jäähypenkki ja jäähypenkillä uhkailu toimii aina hetken, kunnes keksii jonkun toisen asian, josta saa äitin kiehumaan.

Toki tässä varmasti vielä vaikuttaa vähäiset ulkoilumäärät viimeaikoina. On ollut sadepäiviä, molemmat pojat kipeänä, Petukka kipeänä. Pakko alkaa taas tsemppaamaan sen suhteen ja painuttava ulos vähän kurjemmillakin keleillä, että saisi energiaansa purettua johonkin sallittuunkin välillä. Kauhulla vaan odotan, millaisia esim. meidän kävelylenkit on nykyään, kun tuo ei kuuntele ja meinaa karata autotielle jne.

Petukka meni päikkäreille, joten minä saan pienen huilitauon. Lili tuijottaa Shrek 2:sta ensimmäistä kertaa, jes. :)

 Osaa se onneksi olla ihanakin. Edes välillä ja hetkittäin. ;) <3