Tavallisen perheen tavallinen päivä.

Tänään aamusta käytiin taas lapsosten kanssa lenkillä. Lili jaksoi ajella polkupyörällä taas pitkän matkan minun vetoavun kera. Kesken lenkin poikettiin leikkipuistoon, siitä vielä kotiin ja jatkamaan touhuja hiekkalaatikolle. Ihanaa, kun ilma tuntui tänään taas hivenen lämpimämmältä, ulkonakin oltiin reilut puolitoista tuntia ilman tuskaa.

Noh, tänäänkin on kyllä ollut aivan peruspäivä. Leikkejä, touhuiluja, kinaamista, lastenohjelmia, tappelua, jäähypenkki-uhkailua, naurua, kolhuja, haleja ja pusuja. Jotenkin ihanaa, että päivään mahtuu monenlaisia tunteita. Ei ole pelkästään kinailua ja taistelua, vaan paljon naurua ja halauksia, jopa veljesten välisiä suloisia hetkiä silitellen tms.

Petukka treenaili tänään kovasti sohvalle kiipeämistä. On niin polleana, kun pääsee sohvaan muiden kaveriksi, ja tykkää kellahtaa selälleen pötköttelemään.

Huomenna vielä aikaa imeä itseensä tätä kahden lapsen kanssa olemisen "rauhaa", koska viikonloppuna vilskettä ja meteliä onkin taas moninkertaisesti. Huomenna tukilasten tullessa ajateltiin herkutella Hesen juustohamppareilla. Onkin jo aikaa siitä, kun viimeksi ollaan kyseisen paikan ruokia syöty!